Hankintalakiin ja jätelakiin kaavaillut muutokset vaikuttavat siihen, kenelle kuntien jätelaitokset voivat tuottaa palveluja jatkossa. Jopa yli 700 000 tonnia jätettä uhkaa jäädä vaille tehokasta kotimaista kierrätystä ja hyödyntämistä.

Hankintalakiin suunniteltu muutos estäisi jatkossa elinkeinoelämää käyttämästä kuntien jätelaitosten tuottamia kierrätys- ja hyödyntämispalveluja. Jätelakiin kaavailtu muutos puolestaan rajaisi muun muassa julkisten palvelujen tuottajat kuntien jätehuoltopalveluiden ulkopuolelle. Rajaus koskisi esimerkiksi terveyskeskusten, julkisen hallinnon ja koulujen jätteitä. Muutos estäisi myös kuntien kiinteistöjä käyttämästä oman kunnan jätehuoltopalveluja. 

Hankintalaki ja jätelaki yhdessä estäisivät myös ns. toissijaisella vastuulla tuotetut jätehuoltopalvelut elinkeinoelämälle. Toissijainen vastuu tarkoittaa kunnille säädettyä velvoitetta ottaa vastaan elinkeinoelämän jätettä, jolle ei löydy yksityiseltä sektorilta vastaanottajaa. Jos kuntien jätelaitosten toimintaa rajoitettaisiin, kuten esitetään, kunnilla ei enää olisi sellaista kierrätys- ja hyödyntämiskapasiteettia, johon voisi vastaanottaa elinkeinoelämän kotitalousjätteestä poikkeavaa jätettä. 

Seinäjokelainen remontointialan yritys Kontiomaa käyttää kuntien omistaman Lakeuden Etappi Oy:n jätehuoltopalveluja yritystoiminnassaan.
-	Etapin kanssa on ollut helppo asioida. Lisäksi voidaan luottaa siihen, että jätteet päätyvät pitkälti kierrätykseen, toimitusjohtaja Antti Säilä sanoo.

Säilän mielestä tuntuu käsittämättömältä, että Etapille ei voisikaan enää viedä yrityksen jätteitä. Hän epäilee, että jos kuntien jätehuollon palvelua pienyrityksille rajoitetaan, huononee jätehuoltopalvelujen saatavuus, eivätkä kaikki enää kanna vastuutaan ja vaivaudu etsimään niitä ehkä kauempaa yksityisiltä yrityksiltä.

Asukas, yrittäjä ja yhteiskunta maksavat

Lakimuutoksien taustalla on ajatus siirtää edellä mainitut jätteet yksityisten jäteyritysten hoidettavaksi. Yksityisen jätehuollon kapasiteetti ei kuitenkaan riitä edes sille jätteelle, joka tällä hetkellä olisi lain mukaan mahdollista viedä yksityiseen käsittelyyn.

-	Lakimuutosten myötä käsittelykapasiteetin ulkopuolelle jäisi yli 700 000 tonnia julkisten palvelujen yhdyskuntajätettä ja elinkeinoelämän jätteitä vuoden aikana. Suomeen pitäisi rakentaa rinnakkaista kierrätys- ja hyödyntämisinfrastruktuuria samalla, kun kuntien nykyinen infrastruktuuri jäisi vajaakäytölle. Toisena ja todennäköisenä vaihtoehtona olisi kuljettaa jätettä ulkomaille. Muutokset lisäisivät kustannuksia ja ympäristölle aiheutuvaa kuormitusta, kertoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä.

Jätemaksut kallistuvat jyrkästi, mikäli kaavaillut muutokset toteutuvat. Varsinkin kotitalousjätteen käsittely kallistuisi ilman yritysjätettä, jonka maksuilla kuluttajahinnat on saatu pysymään kohtuullisina. Lisäksi on vaarana, että jatkossa monet kunnat joutuisivat tukemaan verovaroin jätelaitoksiaan. Tähän saakka laitokset ovat toimineet asiakkailta perityillä jätemaksuilla, kuntataloutta kuormittamatta.

Elinkeinoelämän kärsijöitä olisivat etenkin haja-asutusalueen pienyrittäjät ja paikalliset, yksityiset jätteenkuljetusyritykset, joilla ei ole omaa jätteiden käsittelyä.  Lakimuutoksilla markkinoilta raivattaisiin yksi vaihtoehto ja varteenotettava kilpailija, kunnan jätelaitos pois ja yritykset joutuisivat käyttämään yksityisiä jätehuoltopalveluja – oli sellainen lähellä tai kaukana.


Kuvan kaltainen tilanne toteutuisi kaikkialla Suomessa. Jokainen yritysjätekuorma käännytettäisiin esimerkiksi Rosk´n Roll Oy Ab:n Munkkaan jätekeskuksen portilta lakimuutosten seurauksena. Kuvalähde: Rosk´n Roll Oy Ab.
 
Ks. myös JLY:n tiedote 4.10.2016: Kierrätys- ja hyödyntämislaitosten verkosto on valmis


Lisätietoa:
Toimitusjohtaja Riku Eksymä, Jätelaitosyhdistys ry, riku.eksyma@jly.fi, p. 040 838 6643
Toimitusjohtaja Pekka Kontio, Lakeuden Etappi Oy, pekka.kontio@etappi.com, 040 774 8521