|
|
|
|
Jätehuollon sanasto
A B C D E
F G H I J
K L M N O
P Q R S T
U V X Y Z
Å Ä Ö
BAT (Bästa tillgängliga teknik, Best Available Technology)
Parhaalla käyttökelpoisella tekniikalla tarkoitetaan mahdollisimman tehokkaita ja kehittyneitä, teknisesti ja taloudellisesti toteuttamiskelpoisia tuotanto- ja puhdistusmenetelmiä ja toimintatapoja, joilla voidaan ehkäistä ympäristön pilaantuminen tai tehokkaimmin vähentää sitä. BAT voi tarkoittaa monia erilaisia vaihtoehtoisia menetelmiä.
Biohajoava jäte (Biologiskt nedbrytbart, biodegradable waste)
Jäte, joka varsin nopeasti hajoaa biologisesti, aerobisesti tai anaerobisesti. Biohajoava jäte voi sisältää keittiö- ja puutarhabiojätteen lisäksi kuitupohjaista jätettä, kuten puuta, paperia ja kartonkia sekä lietettä tai lantaa.
Biojäte (Bioavfall, biowaste)
Muodostuu elintarvike-, ruoka- ja puutarhajätteestä. Hajoaa biologisesti aerobisesti tai anaerobisesti.
Biokaasu (Biogas)
Biokaasu on orgaanisen aineen hajoamisen tuloksena muodostuvaa, pääosin metaanista koostuvaa kaasua. Muun muassa kaatopaikoilla syntyvää kaatopaikkakaasua sekä mädätyksessä syntyvää kaasua kutsutaan biokaasuksi.
Biologinen käsittely (Biologisk behandling, biological treatment)
Biologisesti hajoavan jätteen aerobista (kompostointi) tai anaerobista (mädätys) hajottamista mikro-organismien avulla siten, että tuloksena saadaan hyödynnettäväksi kelpaavia maanparannusaineita tai metaania.
CHP (Kraftvärme, combined heat and power production)
Yhdistetty lämmön ja sähkön tuotanto jätettä hyödyntämällä jätteenpoltto- tai voimalaitoksissa.
Ekomaksu (Ekoavgift, eco-fee)
Asunto- tai asukaskohtainen kiinteä vuosimaksu, jolla katetaan yleisiä neuvonta- ja aluekeräyspalveluja (mm. vaarallinen jäte), joista ei erikseen peritä maksua.
Ekopiste (Ekopunkt, recycling point)
kts. hyötyjätepiste
Eläinperäiset sivutuotteet (Animaliska biprodukter, animal by-products)
Eläinten ruhot tai ruhonosat, joita ei käytetä tai ei ole tarkoitettu elintarvikkeeksi sisältäen myös useimmat eläinperäiset tuotteet kuten esimerkiksi lannan ja ruokajätteen. Eläinperäisten jätteiden käsittely on säännelty erikseen EU-asetuksessa.
Energiahyödyntäminen (Energiutvinning, Waste-to-Energy, energy recovery)
Jätteenpoltto, jossa jätteen energiasisältö muunnetaan lämmöksi ja/tai sähköksi.
Esikäsittely (Förbehandling, pre-treatment)
Jätteen laitosmainen käsittely jätteen haitallisuuden vähentämiseksi tai käsittelyn helpottamiseksi tai hyödyntämisen tehostamiseksi, mukaan lukien lajittelu.
Hyödyntäminen (Återvinning, recovery)
Hyödyntämisen tarkoituksena on ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia.
Hyötyjätepiste (Återvinnings station, recyling station)
Hyötyjätepiste on keräyspaikka, jossa kerätään hyödynnettäviä jätelajeja.
Jälkihoito (Eftervård, after-care)
Käytöstä poistetun tai poistettavan kaatopaikan peittäminen, ympäristövaikutusten seuraaminen ja torjunta muun muassa vesien käsittely ja kaatopaikkakaasun keräys.
Järjestetty jätteenkuljetus (Ordnad avfallstransport, waste transport)
Lain mukaan kunnan on järjestettävä yhdyskuntajätteen jätteenkuljetus joko kunnan omana toimintana tai yksityisiä yrityksiä kilpailuttamana tai sopimusperusteisena (Jätelaki 10§).
Jätehuolto (Avfallshantering, waste management)
Jätelain mukainen toiminta, joka sisältää jätteen keräyksen, kuljetuksen, hyödyntämisen ja loppusijoituksen sekä käsittelypaikan tarkkailun ja jälkihoidon.
Jätelaitos (Avfallsverk, waste management authority)
Kunnan jätehuoltovastuiden järjestämiseksi perustama paikallinen tai useamman kunnan alueellinen toimintayksikkö. Usein kuntien omistama osakeyhtiö, liikelaitos tai kuntayhtymä.
Jätteenpoltto (Förbränning, incineration)
Poltto on jätteen termistä prosessointia hapellisissa olosuhteissa. Jätteenpoltossa jätteen energia hyödynnetään lämpönä ja/
tai sähkönä.
Jätteen synnyn ehkäisy (Avfallsminimering, waste prevention)
Toimintaa, jonka tarkoituksena on vähentää jätteeksi päätyvien tuotteiden määrää ja haitallisuutta jo ennen kuin jäte on syntynyt.
Kaasutus (Förgasning, gasifi cation)
Menetelmä, jossa palavat materiaalit kaasutetaan niitä kuumentamalla vähässä happipitoisuudessa ja syntynyt hiilimonoksidi eli häkäkaasu käytetään energiantuotannossa voimalaitoksessa.
Kaatopaikka (Deponi, landfill)
Kaatopaikka on kierrätyksen ja hyödyntämisen jälkeen jäävien jätteiden loppusijoituspaikka.
Keräys (Insamling, collection)
Jätteiden kokoaminen kuljetusta varten keräysvälineisiin.
Keräysväline (Insamlingskärl, collection equipment)
Keräysväline on kiinteistöllä tai aluekeräyspaikassa oleva jäteastia tai säiliö.
Kierrätys (Materialåtervinning, recycling)
Toimintaa, jonka tarkoituksena on ottaa talteen jäte materiaalina uudelleen käytettäväksi.
Kierrätyspolttoaine (Avfallsbränsle, SRF, REF = recovered/recycled fuel)
Yhdyskuntien ja yritysten polttokelpoisista, syntypaikoilla lajitelluista jätteistä mekaanisella käsittelyprosessilla valmistettu jätepolttoaine.
Kiinteistönhaltijan järjestämä jätteenkuljetus (Avfallstransport enligt avtal, individually contracted waste collection)
Jätelain poikkeussäädös. Kunnan erikseen päätettävä. Kukin kiinteistö tekee erikseen jätteenkuljetussopimuksen kuljetusyrittäjän kanssa. Ei käytetä yleisesti yhdyskuntajätehuollossa Euroopassa. Aiemmin käytettiin termiä sopimusperusteinen jätteenkuljetus.
Kilpailutus (Anbudstävling, tendering)
Kuntien jätelaitokset hankkivat palveluja julkisista hankinnoista annetun lainsäädännön mukaisesti yksityisiltä yrityksiltä julkisesti kilpailuttamalla. Yleisesti kilpailutettuja toimintoja ovat jätteiden kuljetukset, konetyöt ja hyödyntämispalvelut.
Kompostituote (Kompost, compost)
Kompostoinnin lopputuote sellaisenaan tai jälkikäsiteltynä esim. seulomalla tai sekoitettuna muihin materiaaleihin.
Kompostointi (Kompostering, composting)
Kiinteän biohajoavan materiaalin aerobista hajottamista mikrobien avulla hallituissa oloissa.
Kuivajäte (Torravfall, energiavfall, source separated dry waste)
Jäljelle jäävä jäte, kun yhdyskuntien sekajätteestä on syntypaikoilla lajiteltu erilleen biojäte ja muut hyötyjätteet.
Kunnan järjestämä jätteenkuljetus eli kilpailutettu jätteenkuljetus (Kommunalt anordnad avfallstransport, municipal solid waste collection)
Järjestetty jätteenkuljetus (Jätelaki 10§), jossa yhdyskuntajätteen kuljetus on alueellisesti kilpailutettu ja keräysreittien logistiikka näin suunniteltu mahdollisimman tehokkaaksi, kustannukset ja ympäristövaikutukset minimoiden.
Käsittely (Behandling, treatment)
Käsittely on jätelainsäädännössä määritelty loppusijoitukseksi kaatopaikalle tai poltto ilman energian hyödyntämistä. Käytetään myös yleiskielen terminä erilisille jätehuollon prosesseille.
Loppusijoitus (Deponering, disposal)
Loppusijoitus on toiminto, jossa hylättävät jätelajit pysyvästi sijoitetaan kaatopaikkaan. Loppusijoitukseen ohjautuvat sellaiset jätelajit, joille ei ole aineena tai energiana hyödyntämismahdollisuuksia tai joiden turvallinen käsittely edellyttää välitöntä peittämistä.
Mekaanis-biologinen käsittely (Mekanisk-biologisk behandling, mechanical biological treatment)
Jätteiden laitosmaista esikäsittelyä ennen jätteen hyödyntämistä tai loppusijoitusta. Tavoitteena on myös vähentää kaatopaikalle sijoitettavan jätteen määrää ja biologista aktiivisuutta.
Mädätys eli biokaasutus (Rötning, digestion)
Orgaanisen aineen hajottamista hapettomissa olosuhteissa toimivien mikro-organismien avulla. Hajoamisen lopputuotteena syntyy biokaasua, josta suurin osa on metaania. Prosessin sivutuotteena syntyy mädätysjätettä, josta voidaan erottaa erikseen kiintoaine ja neste.
Pintarakenne (Täckning, cover)
Katopaikan pinnan suojausrakenne, jonka tarkoituksena on estää veden kulkeutumista jätetäyttöön ja pintaveden tai ilman saastumista.
Pohjarakenne (Bottentätning, geological barrier)
Loppusijoituspaikan pohjan suojausrakenne, jonka tarkoituksena on estää haittaaineiden siirtyminen jätetäytöstä pohjaveteen tai maaperään.
Rinnakkaispoltto (Samförbränning, co-combustion)
Jätteen energiahyödyntämistä pääpolttoaineen ohessa voimalaitoksissa. Rinnakkaispoltto soveltuu parhaiten jätepolttoaineen ja erikseen kerättyjen polttoon soveltuvien jätteiden energiahyödyntämisessä. Rinnakkaispoltossa voimalaitokseen sovelletaan jätteenpolton vaatimuksia.
SER (Elektrisk och elektronisk avfall, Waste Electric and Electronic Equipment)
Sähkö- ja elektroniikkalaiteromulla tarkoitetaan käytöstä poistettuja sähkö- ja elektroniikkalaitteita, ja niiden komponentteja ja osia. Kotitalouksista muodostuvan sähkö- ja elektroniikkaromun jätehuolto kuuluu tuottajavastuulle.
Syntypaikkalajittelu (Sortering, source separation)
Kiinteistöllä tapahtuva yhdyskuntajätteiden lajittelu erilaiseen hyödyntämiseen tai käsittelyyn meneviin jätejakeisiin.
Tuottajavastuu (Producentansvar, producers responsibility)
Tuottajavastuulla tarkoitetaan erikseen päätettyjen tuotteiden osalta kaupan ja teollisuuden velvollisuutta huolehtia niistä syntyvien jätteiden uudelleenkäytön, hyödyntämisen ja muun jätehuollon järjestämisestä ja niistä aiheutuvista kustannuksista. Suomessa tuottajavastuu koskee pakkauksia, paperia, sähkö- ja elektroniikkalaiteromua, renkaita ja ajoneuvoja sekä paristoja ja akkuja.
Tuottajayhteisö (Producentsammanslutning, producer association)
Tuottajavastuun hoitamiseksi kauppa ja teollisuus on perustanut yhteisiä tuottajayhteisöjä. Tuottajayhteisöt perivät kierrätysmaksun tuotteiden oston yhteydessä. Näillä maksuilla hoidetaan tuottajavastuun alaisten tuotteiden jätehuolto.
Uudelleenkäyttö (Återanvändning, reuse)
Uudelleenkäyttö on toiminto, jossa tuotteita käytetään uudestaan samassa tai uudessa käyttötarkoituksessa. Esimerkiksi uudelleen täytettävät palautuspullot.
Vaarallinen jäte (Farligt avfall, hazardous waste)
Jäte, joka kemiallisen tai muun ominaisuutensa takia voi aiheuttaa erityistä vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle. Tällaisia ominaisuuksia ovat muun muassa syttyvä, syövyttävä tai myrkyllinen.
Yhdyskuntajäte (Hushållsavfall, MSW, municipal solid waste)
Yhdyskuntajäte on asumisessa syntyvä jäte (kotitalousjätettä) sekä ominaisuudeltaan, koostumukseltaan ja määrältään siihen rinnastettava kaupan ja teollisuuden sekä palvelutoiminnan jäte.
|
|
|