Asiantuntijat kokoontuivat Suomen ensimmäisille jätehuollon kiertotalouspäiville.

EU:n komission uusi ehdotus kiertotalouspaketiksi haastaisi muun muassa Suomea nostamaan kierrätysprosenttia, mutta ennen kaikkea sen on tarkoitus tehostaa kierrätyksen laatua. Uutta ja kunnianhimoista kierrätystavoitteessa on se, että kierrätetyksi lasketaan vain lopulliseen kierrätysprosessiin toimitettu materiaali. Esimerkiksi esikäsittelyyn vietyä jätettä ei lasketa kokonaisuutena kierrätetyksi, vaan käsittelystä kierrätysprosessiin viety jätemäärä.

Komissio julkaisi kiertotalouspaketin tänään 2.12.2015 ja aihetta käsiteltiin Suomen yhdyskuntajätehuollon ensimmäisillä kiertotalouspäivillä Helsingissä. Paketti on toteuttamiskelpoisempi kuin edellinen luonnos, vaikka se keskittyykin edelleen lähinnä yhdyskuntajätteisiin. Kiertotalouden isot muutokset tehdään muualla.

Komissio linjaa uudeksi EU:n yhteiseksi yhdyskuntajätteen kierrätystavoitteeksi 65 prosenttia vuonna 2030. Pakkausten uudelleen käyttö laskettaisin lukuun mukaan, mikä helpottaa tavoitteen saavuttamista Suomessa.

Kierrätys tarkoittaa materiaalin käyttöä uusien tavaroiden valmistuksessa ja uudelleen käyttö poistetun tuotteen käyttöä esimerkiksi korjattuna tai pestynä. Komissio määrittelee paketissa koko Euroopan tasolla, mitä keskeiset termit, kuten yhdyskuntajäte tarkoittavat ja miten tavoitteiden toteutuminen lasketaan yhdenmukaisesti.

Kuntien jätelaitosten vaatimus realistisista tavoitteista oli otettu huomioon uuden paketin valmistelussa. Yhdyskuntajätehuolto ja kierrätys ovat kuitenkin vain pieni osa kiertotalouden kokonaisuutta. Kunnat olisivat halunneet, että fokus olisi painotettu vielä enemmän tuotannontasolle, kestävyyteen ja kierrätettävyyteen. Kiertotalouden isot ratkaisut tehdään jo ennen kuin jätettä syntyy, tuotannossa, laadun ja materiaalien valinnassa. Tuotannossa myös ratkaistaan, onko kierrätettäviksi toivotuilla materiaaleilla oikeasti käyttöä tuotantoon palautettuna. Kierrätyksen nostamiseen tarvitaan teollinen kysyntä. Paketti ei ole täydellinen, mutta suunta on hyvä.

Kierrätyspaketti kaipaisi vielä konkreettisia ratkaisuja sekä julkisten toimijoiden roolin selkeyttämistä ja vahvistamista. Jätehuolto toteutuu parhaiten, kun toimijoiden vastuut ovat selkeitä. Kuntien jätelaitokset ovat luoneet Suomen jätehuollon infran. ”Hallituksen kaavailut jätelaitoksien toimintaedellytysten rajaamiseksi heikentäisivät merkittävästi kiertotaloushankkeiden etenemistä”, totesi Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy:n toimitusjohtaja Tuula Honkanen Kiertotalouspäivillä.

Suomessa hyödynnetään yhdyskuntajätteistä nyt noin 90 prosenttia. Kierrätyksen osuus on tällä hetkellä noin 35 prosenttia. Kierrätyspotentiaalia on vielä esimerkiksi biojätteissä. Lisäksi nykyisin kierrätyspolttoaineisiin murskattu kierrätyskelpoinen materiaali pitäisi saada kierrätykseen polton sijaan.

Kiertotalouspäivät jatkavat aiemmin pidettyjen Jätehuollon energiapäivien sarjaa. Ensimmäisille yhdyskuntajätehuollon kiertotalouspäiville 2.-3.12.2015 osallistui yli 150 kiertotalouden ja yhdyskuntajätehuollon asiantuntijaa. Ensimmäisenä päivänä puhuivat muun muassa Sitran vanhempi neuvonantaja Timo Mäkelä ja CEWEP:n toimitusjohtaja Ella Stengler, jotka antoivat ennakkotietoa kiertotalouspaketin sisällöstä. Päivien järjestäjänä toimi Jätelaitosyhdistys.


EU:n kiertotalouspaketti

Jätelaitosyhdistys: www.jly.fi
CEWEP: www.cewep.eu/
Sitra: www.sitra.fi

Lisätietoa:
Toimitusjohtaja Markku Salo
markku.salo@jly.fi, 040 561 0560

----
Kuvat ja materiaalit:
Tiedottaja Marko Laakkonen
marko.laakkonen@jly.fi, 050 370 0116