Kiertotalouden suurin haaste on talous. Siihen liittyy myös vääriä käsityksiä, jotka voivat esimerkiksi johtaa päätöksentekoa harhaan. Yksi harhaluulo on, että markkinat tuottaisivat automaattisesti kiertotalouden, kun uusiutuvat luonnonvarat vähenevät ja kallistuvat.

Yhdyskuntajätehuollon huippuasiantuntijat ja ammattilaiset kokoontuivat 20.−21.5.2015 Turussa Yhdyskuntatekniikkanäyttelyn yhteydessä järjestettäville Jätelaitospäiville. Seminaaripäivien aikana pohdittiin kiertotalouden mahdollisuuksia jätehuollon ja kierrätyksen näkökulmasta.

Helsingin yliopiston taloustieteen laitoksen professori Markku Ollikainen avasi päivät ja totesi, että tarvitaan uutta ajattelua. Pelkkien jätevirtojen sijaan tulisi välillä keskittyä ihmisten käyttäytymiseen ja talouden kannustimiin.  Kaikki ratkaisut, jotka vahvistavat kiertotaloutta, vahvistavat myös jätehuoltosektoria. Samalla hän korjasi muutamia yleisiä vääriä käsityksiä.

”Kiertotalouden perusteeksi esitetään toisinaan, että uusiutumattomat raaka-aineet ovat ehtymässä – tämä ei pidä paikkaansa. Vääriä johtopäätöksiä on muun muassa, että neitseellisten materiaalien hinnat nousevat, kierrätys tulee kannattavaksi ja viisas toiminta siirtyy nopeasti kierrätystalouteen. Ei toteudu”, Ollikainen kertoi. ”Uusituvista materiaaleista ei ole pulaa. Fosfori ei ole loppumassa ja 1880-luvulta lähtien on väitetty, että öljy loppuu seuraavan 30 vuoden aikana. Ei ole loppunut, eikä tule loppumaan – vaikka olen toivonut niin”, hän jatkaa. Ollikaisen mukaan markkinat ja kohoava hinta eivät tuota itsestään kiertotaloutta. Aktiivinen ote ja toiminta on tarpeen, jotta luodaan kiertotalouden edellytykset.

”Usein kuulee korkea-arvoisiltakin tahoilta väitteen, että mitä enemmän kerätään erikseen ja kierrätetään erilaisia jätelajeja, sitä enemmän saadaan voittoja. Tämä ei saa tutkimukselta tukea. Tuotannon määrän ja mittakaavan kasvattaminen tuo voittoa. Pieniin virtoihin pilkkominen kasvattaa kustannuksia”, Ollikainen korjaa. ”Jätteen polttolaitoksia suunniteltaessa on ajateltu ensimmäisen kerran, että on riittävästi kokoa”, Ollikainen kehuu.
Ollikaisen mielestä perinteiset vaikuttamiskeinot neuvonta, kielto ja vero eivät riitä, kun tarvitaan kiertotaloutta voimistavia ratkaisuja. Sen sijaan yhteiskunnan tulisi panostaa tutkimus- ja tuotekehittämistyöhön, mikä on tarvittavien innovaatioiden lähde.

Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo tukee Ollikaisen ajattelua. ”Toivoisin, että Eurooppaan saadaan sellaiset, toimivat markkinat, että kierrätysjalosteille ja laadukkaille tuotteille olisi kysyntää.”

”Julkisen jätehuollon rooli on merkittävä kiertotalouden perustan luomisessa. Selkeä, vastuullinen ja kustannustehokas jätehuollon perusinfra mahdollistaa uusien innovaatioiden kokeilut ja käyttöön oton materiaalitaloudessa. Myös asukkaiden kannalta peruspalvelun tulee olla selkeää ja helppoa”, Salo kuvailee.

Kunnat ja niiden jäteyhtiöt vastaavat asumisessa syntyvästä jätteestä ja julkisten palvelujen jätehuollosta. Lakiin perustuva velvoite ja jatkuvuus mahdollistavat investoinnit ja alan määrätietoisen kehittämisen tavoitteiden saavuttamiseksi. Julkisesti toteutettuna yhdyskuntajätehuolto toimii edullisesti ja tehokkaasti. Se toteutetaan terveyden ja ympäristön kannalta vastuullisesti. Julkinen jätehuolto ei rasita kuntataloutta eikä lisää verotustarvetta, sillä kustannukset katetaan (julkisoikeudellisilla) jätemaksuilla.

Kiertotalouden ja kierrätyksen kehittäminen tarvitsee ponnahduslaudaksi vakaan perustan, joka toimii suhdanteista vapaana. Julkinen jätehuoltoperusta luo myös elinkeinoelämälle yhteistyömahdollisuuksia ja palveluja etenkin haja-asutusalueilla. Toimiva ja laadukas yhteiskunnan perusinfra on edellytys korkean osaamistason teollisille investoinneille Suomeen. Palvelutehtävän hajauttaminen nostaisi kustannuksia ja heikentäisi monin paikoin palvelujen saatavuutta.

”Julkinen vastuu tarvitaan jatkossakin huolehtimaan yhteiskunnan toiminnan kannalta välttämättömästä, vaikkakin usein unohdetusta yhteiskunnan perustarpeesta. Julkisella vastuulla voidaan taata, että jätehuolto toimii aina ja kaikkialla ja kaikissa oloissa”, kertoo Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo. 

Lisätietoa:
Professori Markku Ollikainen
050 344 4345
markku.ollikainen@helsinki.fi

Toimitusjohtaja Markku Salo
040 561 0560
markku.salo@jly.fi

Taustaa
Jätelaitosyhdistys ry (JLY) järjestää yhdyskuntajätehuollon päätapahtuman Jätelaitospäivät vuosittain. Seminaari kokoaa noin 200 alan asiantuntijaa ympäri Suomen.

JLY edustaa julkista jätehuoltoa - kuntien 35 jätelaitosta ja jätehuoltoyhtiötä. Yhdistyksen jäsenlaitokset toteuttavat yli 5,2 miljoonan asukkaan jätehuollon yhteistyössä yksityisten yritysten ja tuottajayhteisöjen kanssa.