Julkisuudessa on arvailtu hallituksen yksimielisen jätelakiesityksen kaatumista päähallituspuolueiden vastustukseen. Tämä heikentäisi Suomen lainsäädännön uskottavuutta. Jätelakiesityksen hyväksymättä jättämisestä olisi EU-oikeudellisia seuraamuksia, kun Suomi ei toimeenpanisi EU:n jätedirektiiviä.

Jätelain jarrutuksen taustalla on yksittäisten yritysten edun tavoittelu. Ympäristöyritysten etu on kuitenkin monissa kohdin otettu jo lakiesityksessä huomioon. EU:n jätedirektiivin toimeenpanon ainoaksi lähtökohdaksi ei sovi yksityisen liiketoiminnan edistäminen. Jarruttavat yritykset vastustavat julkisen jätehuollon avoimuutta, läpinäkyvyyttä ja kilpailua. Jos lakia ei säädetä nyt, jätehuollon kehitys kärsii ja viivästyy.

Yhdyskuntajätehuollon lainsäädäntö perustuu Länsi-Euroopan maissa julkiseen jätehuoltopalveluun, tuottajavastuuseen sekä oikeuksien ja velvollisuuksien tasapainoon. Tällä pyritään jätehuollolle asetettujen tavoitteiden turvaamiseen terveyden ja ympäristön kannalta. Suomen jätelakiesitys ei ole muuttamassa tilannetta maassamme oleellisesti, vaan tarkentamassa yksityiskohtia.

Suomeen jäisi edelleen kaksi tapaa järjestää jätteenkuljetus. Kunnan järjestämän jätekuljetuksen vaihtoehtona on jättää kuljetus kiinteistöjen valittavaksi sopimusperusteiseksi kuljetukseksi kunnan näin päättäessä.

Valtion Taloudellisen Tutkimuskeskuksen (VATT) tutkimuksessa 2010 ja Suomen kiinteistöliiton vuosittain julkaisemassa hintavertailussa on jätekuljetusten asiakashintojen todettu laskevan 40 % siirryttäessä sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta kunnan järjestämään kuljetukseen. VATT:n tutkimus on julkisesti luettavissa Ympäristöministeriön internet-sivuilla.

VATT tutkimuksen mukaan kuntien järjestämä kuljetusten kilpailuttaminen parantaa myös markkinoiden toimivuutta. Suomessa kilpailutuksen ulkopuolella sopimusperusteisilla alueilla on jatkunut useiden vuosien ajan suuntaus, jossa suuremmat kuljetusyritykset ostavat pienempiä pois markkinoilta. Maassa on sopimusperusteisilla alueilla noin 100 kuntaa, joissa kiinteistön on käytännössä pakko tilata kuljetus alueen ainoalta yritykseltä. Sopimusperusteisilla alueilla asukkaalla ei ole mahdollisuutta tietää, mistä hän maksaa ja maksut voivat sisältää jopa kymmenien prosenttien katteen. Jotkut yritykset vastustavat lakiin ehdotettua jäte-, kuljetus- ja hintatietojen julkista raportointia, mikä on arkea kuntien järjestämässä kuljetuksessa.
Kuntien jätelaitosten toteuttamissa kilpailutuksissa parhaimmillaan markkinoille tulee uusia yrittäjiä, mikä on sopimusperusteisilla alueilla käytännössä mahdotonta. Kilpailuttaminen tarjoaa näin pienille yrittäjille mahdollisuuden, ja siinä monet ovat onnistuneet. Kilpailuttamisen edut toteutuvat myös muissa Länsi-Euroopan maissa kuten Ruotsissa.

- Kuntien jätelaitokset ja yksityiset yritykset tekevät tehokasta yhteistyötä kuntalaisten ja liike-elämän jätehuoltopalveluiden järjestämisessä. Vastuuta kantavat kunnat ja tuottajayhteisöt järjestävät jo nyt Suomen yhdyskuntajätehuollon sekä pystyvät saavuttamaan lähivuosille asetetut korkeat tavoitteet. Yhteistyöhön tarvitaan lisää vastuullisia yksityisiä yrityksiä, toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo. Jätelain hyllyttämiselle ei ole asiallisia perusteita eikä Suomella ole siihen varaa.

Lisätietoa:
Hallituksen puheenjohtaja Petri Kouvo, petri.kouvo@hsy.fi, 040 868 1048
Tiedottaja Marko Laakkonen, marko.laakkonen@jly.fi, 050 370 0116