Eduskuntakäsittelyssä olevalla jätelailla toimeenpannaan jätedirektiivi 2008/98/EY. Direktiivin ensisijaisena tavoitteena on ihmisten terveyden ja ympäristön suojeleminen. Keinoja ovat jätteen synnyn ehkäiseminen ja jätehuollon haittavaikutuksien vähentäminen sekä materiaalikäytön tehostaminen. Näissä asioissa julkinen jätehuolto on ollut edelläkävijä Suomessa.

Lakiehdotus toteuttaa jätedirektiivin tavoitteitta varsin hyvin, mutta on yhdyskuntajätehuollon sääntelyn osalta kompromissiratkaisu elinkeinonharjoittamisen etujen sekä kuntalaisten ja ympäristön parhaan välillä, toteaa Jätelaitosyhdistys lausunnossaan talousvaliokunnalle (13.1.11) ja ympäristövaliokunnalle (14.1.11).

”Lakiehdotus säilyttää pääpiirteissään nykyiset vastuusuhteet ja yhdyskuntajätehuollon periaatteet, mutta täsmentää ja selkeyttää niitä. Lakiesitys mahdollistaa muun muassa kierrätys- ja hyödyntämistavoitteiden saavuttamisen sekä lisää avoimuutta ja lain täytäntöönpanon valvonnan varmuutta. Ehdotus on kompromissina varsin onnistunut, mutta asukkaan ja ympäristön eduista ei ole varaa tinkiä yhtään enempää”, toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo.

Esitys jättää edelleen kuntien päätettäväksi kilpailuttaako kunta jätteenkuljetukset alueellisesti vai ei; vaihtoehtona on, että asukkaat joutuvat itse vastaamaan kotitalousjätteen kuljetuksien kilpailuttamisesta. Vastaava ns. sopimusperusteinen malli on EU-maissa käytössä vain Puolassa ja Bulgariassa. Kunnan kilpailuttamana kuljetukset ovat kaikkien selvitysten mukaan asukkaalle edullisemmat ja tuottavat paremmalla logistiikalla merkittävästi vähemmän päästöjä.

Kuntien järjestämä kilpailutus varmistaa tehokkaasti markkinoiden terveyden. Pienet ja paikalliset yrittäjät pärjäävät oikein mitoitetussa kilpailutuksessa, ja uusia yrittäjiä on tullut kilpailutetuille alueille. Sopimusperusteisilla alueilla on suuntaus, että suuret kuljetusyritykset ostavat pieniä pois.

Lakiesityksen 37 § esittää ehdot sopimusperusteisen eli uudessa laissa ”kiinteistön haltijan järjestämän jätteenkuljetuksen” valinnalle kunnallisessa päätöksenteossa. Samat ehdot täyttyvät luontaisesti kuntien järjestämässä kuljetuksessa:

1) päätöksen kohteena olevalla alueella on tarjolla jätteen kuljetuspalveluja luotettavasti sekä kohtuullisin ja syrjimättömin ehdoin;
2) kiinteistön haltijan järjestämä jätteenkuljetus ei heikennä jätehuollon yleistä toimivuutta eikä lisää vaaraa tai haittaa terveydelle tai ympäristölle verrattuna kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen;
3) päätöksen vaikutukset arvioidaan kokonaisuutena myönteisiksi ottaen erityisesti huomioon vaikutukset kotitalouksien asemaan sekä yritysten ja viranomaisten toimintaan.

JLY:n mielestä esitetyt ehdot ovat jätelain tavoitteiden kannalta vähimmäisvaatimus. Tasapuolisen kohtelun varmistamiseksi tulisi myös kuluttajilta perittävien hintojen olla julkisia kuten kuntien jätehuollossa.

Selkeämpää olisi, että laki yksiselitteisesti säätäisi kunnan järjestämään kuljetukset. Tällöin kunta säästäisi myös valvontaresursseissa.

Julkinen jätehuoltovastuu yhdyskuntajätteistä mahdollistaa investointien riskien hallinnan sekä toisaalta uusien alan innovaatioiden kehittämisen ja käytön yhteistyössä yritysten kanssa. Esimerkkinä uusien innovaatioiden yhteisestä kehitystyöstä ja käyttöönotosta on muun muassa Kiertokapulan ja St1:n toteuttama biojätteestä etanolia valmistava laitos ja Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja Ekoport Oy:n hanke valmistaa orgaanisesta jätteestä dieseliä.

Kuntien jätehuolto ja tuottajayhteisöt ovat järjestäneet Suomessa tapahtuvasta yhdyskuntajätteen kierrätyksestä 90 %. Yhteistyö kuntien jätelaitosten, kaupan ja tuottajayhteisöjen kanssa on jo nyt toimivaa ja sitä voidaan edelleen kehittää. Kun kierrätys kehitetään yhteistyöllä optimiinsa, jäljelle jää yhä kierrätykseen kelpaamatonta yhdyskuntajätettä. Kaatopaikkakielto tulee käytännössä lopettamaan kaatopaikkasijoittamisen 2016. Kierrätyskelvottomalle jätteelle tulee tällöin olla riittävästi muuta käsittelykapasiteettia eli pääosin energiahyötykäytössä sähkön ja lämmön tuotannossa. Julkinen jätehuolto on varautunut myös tähän yhteistyössä energiateollisuuden kanssa.

Lisätietoa:
Toimitusjohtaja Markku Salo, markku.salo@jly.fi, 040 561 0560