Kiista eri tekniikoiden välillä jäte-energia tuottamiseksi on hellittämässä. Juuri päättyneillä jätehuollon energiapäivillä kävi selkeästi ilmi, että eri toimijat ovat löytäneet omat sektorinsa, ja eri jätetyypeille on löytymässä parhaiten soveltuvat tekniikat. Kaikkia tarvitaan, jotta yhdyskuntajätehuollon korkeat tavoitteet saavutetaan.

Jätevoimalan tehtävänä on hyödyntää kierrätyskelvotonta jätettä, joka muuten päätyisi kaatopaikalle. Rinnakkaispoltto puolestaan soveltuu parhaiten elinkeinoelämän tasalaatuisille jätemateriaaleille kuten pahville ja muoville.

Kummassakin energiahyödyntämistavassa on edelleen kehittämisen varaa. ”Kotitalousjätettä hyödyntävän jätevoimalan pohjakuona soveltuu erinomaisesti uusiomalmikäyttöön, ja sen hyödyntämisessä on paljon tehtävissä”, totesi VTT:n erikoistutkija Jutta Laine-Ylijoki. Lassila & Tikanojan johtava asiantuntija Lassi Hietanen kertoi, että rinnakkaispolttoa varten yrityksistä kerätyn ns. kierrätyspolttoaineen kuiva-aineksesta 50 % on kuitua, 40 % muovia ja 10 % puuta. Kuitu ja muovi tulee ensisijaisuusperiaatteen mukaisesti saada kierrätykseen eikä polttoon.

Kaatopaikkakielto ohjaa jätteet hyötykäyttöön

Kuntien jätelaitokset tähtäävät yhdyskuntajätteen kaatopaikkasijoittamisen lopettamiseen lisäämällä kierrätystä ja energiahyötykäyttöä. Suomen ympäristökeskuksen johtava asiantuntija Risto Saarinen vahvistaa, että biohajoavan jätteen kaatopaikkakielto tulee toteutumaan. ”Tämä tarkoittaa käytännössä, että sekalaista yhdyskuntajätettä ei ole mahdollista sijoittaa kaatopaikoille”, tulkitsee Saarinen. ”Jäte ohjautuu sähkön ja lämmön tuotantoon sekä liikennepolttoaineen valmistukseen. Investointien toteuttaminen kestää vuosia. Kaatopaikkakiellon toteutumisen tavoitevuosi on 2016, mutta myös siirtymäaikoja otettaneen käyttöön.”

Kierrätyspolttoaine ei saa kiinteää tuotantotukea

Työ- ja elinkeinoministeriön ylitarkastaja Aimo Aalto kertoi, että ns. kierrätyspolttoaine ei tule saamaan kiinteää tuotantotukea, koska toiminta katsotaan muutenkin kannattavaksi. ”Tämä tasapainottaa markkinatilannetta,” toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo. ”Eriarvoinen tuki ja verokohtelu ohjaavat jätevirtoja helposti tavalla, joka ei ole lainlaatijan tarkoitus.” Avfall Norgen johtaja Håkon Jentoft kertoi, että Norja luopui vastikään jätteenpolton verosta, mutta Ruotsin energiatuista johtuen käsittely on Ruotsissa edelleen halvempaa ja jäte ohjautuu Ruotsiin poltettavaksi. Myös Suomessa eriarvoinen kohtelu voi ohjata jätevirtoja ei-toivotulla tavalla, jos lainvalmistelussa ei olla tarkkoina.

”Töitä riittää, mutta Suomen yhdyskuntajätehuolto kirii eurooppalaisen kärjen kiinni jätteen hyödyntämisessä näillä näkymin lähivuosina”, Salo totesi energiapäivien päätteeksi.

Jätelaitosyhdistys järjesti kuudennet Jätehuollon energiapäivät 1.–2.12.2010 Hanasaaren Kulttuurikeskuksessa Espoossa. 

Lisätietoa: toimitusjohtaja Markku Salo, 040 561 0560, markku.salo@jly.fi