Kuntalaisia ei voi enää pakottaa tekemään sopimusta alueen ainoan yksityisen jätteenkuljetusyrityksen kanssa. Hallituksen tänään eduskunnalle antama jätelakiehdotus vaatii asukkaan edun ja ympäristön aikaisempaa parempaa huomioimista, kun kunta päättää jätteen kuljetusjärjestelmästä. ”Lakiehdotus olisi ollut parempi ilman ns. sopimusperusteista kuljetusta, mutta tämänkin kanssa voi elää uusien ehtojen ansiosta,” toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo.

Lakiehdotuksen lieviäkin parannuksia ovat ärhäkkäimmin vastustaneet paikallisesti monopoliasemassa olevat yksityiset jätteenkuljetusyrittäjät ja heidän edustajansa. Suuret linjat pysyvät ehdotuksessa entisellään.

Kuntien jätehuolto haluaa selkeää vastuunjakoa ja aitoa kilpailua. Ehdotuksen mukaisella vastuunjaolla voidaan turvata kierrätyspalvelujen kehittäminen sekä loppusijoittamisen lopettaminen vuoteen 2015 mennessä. Kunta pystyy suurena tilaajana kilpailuttamaan jätepalvelut kuntalaisten eduksi. Lisäksi julkinen jätehuolto vaatii kaatopaikkakiellon pikaista täytäntöönpanoa ja kaatopaikkojen sulkemista.

Paikoin kuntien kaatopaikoille saapuu markkinoilla vapaana olevaa elinkeinoelämän jätettä enemmän kuin asukkaiden jätteitä. Tämä jäte tulee yksityisiltä yrityksiltä, jotka haluavat julkisuudessa esiintyä jätteen kierrättäjinä. Todellisuudessa 90 % yhdyskuntajätteen kierrätyksestä tapahtuu kuntien ja tuottajayhteisöjen toimesta.

Suomessa on tällä hetkellä 100 kuntaa, joissa jätteet kuljettaa yksityinen yritys ilman, että asukkaalla olisi mahdollisuuksia kilpailuttaa palvelua. Lakiehdotuksen mukaan tämä muuttuisi tulevaisuudessa.

”Ehdotus on siedettävä, tinkimisen varaa ei ole enää yhtään”, toteaa Markku Salo.

Lisätietoa: Toimitusjohtaja Markku Salo, puh. 040 561 0560, markku.salo@jly.fi

Ympäristöministeriön tiedote 15.10.2010
Kuntaliiton tiedote 15.10.2010


JLY:n näkemyksiä:
Hallituksen esitys jätelaiksi

Hallituksen esitys jätelaiksi ei muuta nykyisiä yhdyskuntajätehuollon vastuusuhteita. Esityksen oikeudet ja velvoitteet ovat vähimmäistasolla, jolla turvaa kunnan vastuulla olevan asumisen ja julkisen jätehuollon palvelujen kehittäminen vaatimuksia vastaavaksi. Lakiesityksessä kunnille on esitetty toissijainen vastuu elinkeinoelämän jätehuollosta. Tällä paikataan jätelain osittaisuudistuksessa syntynyttä aukkoa ja pyritään turvaamaan yhdyskuntajätehuollon toimivuus kaikissa oloissa.

”Lakiesityksen kanssa voidaan elää”, toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo ”Lakiesitys mahdollistaa kuntien vastuulla olevan jätehuollon kehittämisen siten, että kuntien vastuulla olevien yhdyskuntajätteiden kaatopaikkasijoitus voidaan lopettaa vuoteen 2015 mennessä.”  Kuntien jätelaitosten kehittämisstrategioissa on otettu huomioon vuodelle 2015 kaavailtu jätteiden katopaikkakielto.

Lakiesitys mahdollistaa kuntien jätelaitosten rooli palvelujen järjestäjänä. Kuntien jätelaitokset järjestävät kuntalaisten jätehuollon palvelut tehokkaasti yritysten kanssa. ”Lakiesitys mahdollistaa jätelaitosten ja kumppanina toimivien yritysten investoinnit ja pitkäjänteisen kehitystyön.” Jätelaitokset hankkivat palvelut julkisesti kilpailuttamalla. ”Yritysten kumppanuus jätelaitosten kanssa on ollut perusedellytys jätehuollon välttämättömille investoinneille, kuten esimerkiksi jätevoimaloille ”.

Jätteen kierrätys ja energiana hyödyntäminen tehostuvat

Kuntien jätelaitoksissa lisätään nykyisien kaatopaikoille menevän, kierrätyskelvottoman jätteen energiahyödyntämistä jätevoimaloissa, minkä lisäksi lakiesitys antaa edellytykset merkittävään materiaalikierrätyksen lisäämiseen.  ”Jo nykyisin toimiva yhteistyö tuottajayhteisöjen ja kuntien jätelaitosten kanssa tulee entisestään lisääntymään,” toteaa Salo. Laki tehostaa muun muassa pakkausten tuottajavastuulla tapahtuvaa pakkausten kierrätystä. Lain mukaan kunnat saavat täydentää pakkausjätteiden kierrätystä muun muassa asuin- ym. kiinteistöillä. Kunnat toimittavat keräämänsä materiaalit tuottajien kierrätettäväksi.

Ehdotus lisää asukkaan turvaa asiakkaana

Jätelaitosyhdistys katsoo, että kunnan järjestämä jätteiden keräys on kiinteä osa kuntien jätehuollon järjestämisvastuuta. Suomen kaltaista sopimusperusteista kuljetusmallia ei Euroopassa tunneta Suomen lisäksi muualla kuin Puolassa ja Bulgariassa.  Lakiesitykseen jäi kuitenkin kunnille mahdollisuus päättää kilpailuttaako se jätteenkuljetuksen vai jätetäänkö jätteenkuljetuksen tilaaminen kiinteistön itsenä huoleksi kuten nykyisessä sopimusperusteisessa kuljetusmallissa.

”Sopimusperusteinen kuljetus on kaikissa selvityksissä osoittautunut kuntien kilpailuttamaa kalliimmaksi, enemmän päästöjä aiheuttavaksi ja asianmukaisen jätehuollon valvonta on käytännössä mahdotonta”, toteaa Salo. ”Kunnan päätökselle sopimusperusteisesta jätteenkuljetuksesta eli uuden lakiehdotuksen mukaisesti ”kiinteistön haltijan järjestämälle jätteenkuljetukselle” asetetut ehdot mm. kuljetusyritysten palvelutarjonnasta ja raportoinnista ovat vähimmäisvaatimukset, joilla kuluttajien asema palvelujen tarjonnassa ja jätehuollon asianmukaisessa toteutuksesta turvataan. ”Enää ei voida pakottaa kuntalaisia tekemään sopimusta alueen ainoan kuljetusyrityksen kanssa. Päätöstä tehdessä pitää ottaa huomioon myös jätteenkuljetusten tehottomasta logistiikasta aiheutuvat ympäristövaikutukset.” toteaa Salo.

Vaikka laki on monelta osin kompromissi, selkeyttää se jätehuollon vastuita ja toimijoiden oikeuksia. Sääntely on minimitasolla, jolla vaikutukset ympäristöön ja terveyteen sekä keskeiset haasteet kierrätyksen lisäämiseksi ja kaatopaikkasijoituksen lopettamiseksi voidaan turvata. Kuntien ja kunnan jätehuoltoviranomaisen rooli jätehuollon ohjaamisessa selkiytyy ja vahvistuu alueellisissa jätelaitoksissa lakiesityksen edellyttämän yhteisen jätehuoltoviranomaisen myötä.

Lisätietoa: Toimitusjohtaja Markku Salo, puh. 040 561 0560, markku.salo@jly.fi