Tiesitkö, että maksat veroa jokaisesta jätepussista, joka menee kaatopaikalle? Jäteveron tarkoitus on ohjata jäte hyötykäyttöön ja kannustaa jätteen synnyn välttämiseen. Käytännössä toivottu vaikutus on ollut vähäinen. Lisäksi jätevero on suosinut yksityistä jätteenkäsittelytoimintaa. Valtiovarainministeriön heinäkuussa lausunnoille lähettämä jäteveroluonnos pyrkii korjaamaan puutteet. Keinot ovat veron tason korotus ja veropohjan laajentaminen koskemaan myös yksityisiä kaatopaikkoja.

Kuntien jätehuoltolaitokset ovat maksaneet jäteveroa kaikesta kaatopaikalle sijoitetusta jätteestä vuodesta 1996 lähtien. Jätevero on tällä hetkellä 30 euroa jätetonnia kohti. Veroa korotetaan ehdotuksen mukaan vuoden 2011 alusta alkaen 40 euroon ja vuoden 2015 alusta 50 euroon / tonni.

Julkinen jätehuolto maksoi viime vuonna jäteveroa arviolta 50 000 000 euroa. Jäteveron päälle tulee vielä arvonlisävero. Kaikkiaan asuinkiinteistöjen jätemaksuista veroa on noin kolmannes. Jokainen asukas maksaa jätekiloa kohden jätemaksun mukana veroa noin 6 senttiä. Tämä tekee vuodessa keskimäärin noin 18 euroa / asukas. Suomalaiset tuottivat vuonna 2009 jätettä noin 500 kiloa  / asukas, josta lähes puolet oli jäteveron alaista kaatopaikkajätettä.

Yksityiset kaatopaikat ovat päässeet kuin koira veräjästä

Tähän asti veroa on kannettu vain kuntien kaatopaikoilta. Samaan aikaan yksityisille kaatopaikoille on saanut sijoittaa samankaltaista jätettä verovapaasti. Eriarvoinen verokohtelu on vastoin kilpailuneutraliteettia. Se on vääristänyt alan kilpailua, ja johtanut siihen, että jätettä on päätynyt vääriin paikkoihin. Siksi kuntien jätelaitokset ovat vaatineet asiaan korjausta vuosien ajan.

”Esimerkiksi jäteyritysten erikseen keräämästä energiajätteestä menee kaatopaikalle jopa puolet. Yritykset ovat voineet sijoittaa sekalaisen jätteen verottomasti yksityisille kaatopaikoille, tai peräti yrityksen omalle tontille pihan rakenteisiin pahimmillaan metrien paksuudelta”, kummastelee Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Markku Salo. ”Toivottavasti jätevero kannustaa myös näitä yksityisiä yrityksiä kehittämään todellista hyötykäyttöä.” jatkaa Salo.

”Veron korottaminen ja laajentaminen koskemaan yksityisiä kaatopaikkoja edellyttää myös valvonnan ja viranomaiskäytäntöjen tehostamista ja kehittämistä. Korkeampi jätevero saattaa nimittäin houkutella lisäämään näennäiskierrätystä, joka aiheuttaa ympäristön pilaantumista”, toteaa Salo.

Jäteverouudistus ohjaa onnistuessaan ympäristön kannalta aikaisempaa parempaan tilanteeseen. Kaatopaikkasijoitus vähenee ja jätteiden hyödyntäminen lisääntyy; erityisesti ilmastoon vaikuttavat kaatopaikkojen metaanipäästöt pienenevät. Jätelaitosten tavoitteena on, että vuoden 2015 jälkeen kuntien kaatopaikoille ei joudu enää ollenkaan jätettä. Näillä näkymin kunnat saavat siihen mennessä hyödyntämislaitokset valmiiksi vastuullaan olevan jätteen osalta.

Lisätietoa: Toimitusjohtaja Markku Salo, puh. 040 561 0560, markku.salo@jly.fi


Tietolaatikko

-	Kuntien kaatopaikat ovat maksaneet jäteveroa vuodesta 1996 alkaen
-	Valtionvarainministeriön jäteveroehdotuksen mukaan myös yksityiset kaatopaikat alkavat maksaa jäteveroa
-	Vero on tällä hetkellä 30 euroa / tonni. Edellinen korotus oli vuonna 2005. Jäteveroa ehdotetaan korotettavaksi asteittain 50 euroon / jätetonni vuoden 2015 alkuun mennessä.
-	Ympäristöministeriö valmistelee biohajoavan jätteen kaatopaikkakieltoa vuodelle 2015
-	Julkinen jätehuolto tähtää siihen, että kaatopaikoille ei vietäisi mitään
-	Kuntien jätelaitosten tavoitteena on kierrättää 50 % yhdyskuntajätteestä
-	Jätelaitokset ovat varautuneet hyödyntämään kierrätyskelvottoman jäännösjätteen jätevoimaloissa, joissa tuotetaan sähköä ja lämpöä hyvällä hyötysuhteella


JLY

JLY - Jätelaitosyhdistys ry edustaa julkista jätehuoltoa - kuntien 35:tä jätelaitosta ja jätehuoltoyhtiötä. Yhdistyksen jäsenlaitokset tuottavat yli 5 miljoonan suomalaisen jätehuollon yhteistyössä yksityisten yritysten ja tuottajayhteisöjen kanssa.

Jätelaitosyhdistys toimii yhdyssiteenä jäsentensä kesken, kehittää jätelaitosalaa ja turvaa julkisen jätehuollon toimintaedellytyksiä. Tiivistä yhteistyötä tehdään alan viranomaisten kanssa. Yhdistys osallistuu yhteistyöhön myös alan kansainvälisissä järjestöissä.

www.jly.fi