Jätehuollon energiapäivät: Kaatopaikkametaanin vähentäminen edellyttää kierrättämisen ja energiakäytön lisäämistä.

Jätteiden sisältämää energiaa tullaan hyödyntämään lähivuosina reippaasti enemmän kuin aikaisemmin. Uusia jätevoimaloita tulee ainakin Ouluun, Vaasan seudulle Mustasaareen ja Vantaalle, Lahdessa toteutetaan kaasutustekniikalla jätteitä tuotteistava laitos ja Espoon Ämmässuolle rakennetaan Pohjoismaiden suurin kaatopaikkakaasua hyödyntävä sähkövoimalaitos.
 
Ilmastovaikutuksen kannalta on tärkeää, että jätettä ei viedä kaatopaikalle. Jätehuollon ratkaisut ovat kierrätys ja energiakäyttö. Mitä ei voida kierrättää, on järkevää hyödyntää energiana.

Jätteiden energia voidaan hyödyntää useilla eri tavoilla ja jätettä saadaan monista lähteistä. Oulun, Mustasaaren ja Vantaan uudet voimalat tulevat toimimaan arinatekniikalla. Arina on taattua ja koeteltua tekniikkaa, jonka päästöt ovat huomattavasti pienemmät kuin tavanomaisimpia energialähteitä (kivihiili, turve, öljy) polttavissa laitoksissa. Syntypaikkalajittelu on erittäin tärkeä materiaalin laatuun vaikuttava tekijä. Arinatekniikalla hyödynnetään vuodessa uusien laitosten valmistuttua noin 900 000 tonnia yhdyskuntajätettä, joka muuten päätyisi kaatopaikalle. Myös jätteen rinnakkaispolttoon päätyy tällä hetkellä runsaasti materiaalia. Rinnakkaispolttoon soveltuu erityisesti kaupan ja teollisuuden hyvä- ja tasalaatuinen jäte, jolla on korkea palamislämpötila. Suomen ympäristökeskuksen kyselyn mukaan rinnakkaispolttoon ohjautuu tänä vuonna 800 000 tonnia jätettä. Tämä jäte kelpaisi usein myös materiaalin kierrättämiseen.

Lahti Energian kaasutuslaitoksessa käsitellään jätteestä esivalmistettua poltettavaa materiaalia (ref) sekä kotitalouksien lajittelemaa energiajätettä. 
- Materiaali kaasutetaan, ja saatu kaasu puhdistetaan ennen polttoa, totesi Kymijärven voimalaitoksen johtaja Matti Kivelä Lahti Energiasta.

Pääkaupunkiseudun jätehuollosta vastaava YTV (vuodenvaihteesta alkaen HSY) rakentaa Espoon Ämmässuolle kaatopaikkakaasua hyödyntävän laitoksen. Valmistuttuaan ensi keväänä se on yksi Euroopan suurimmista kaatopaikkakaasuvoimaloista. Se tuottaa sähköä 120 GWh vuodessa.

Auto liikkuu banaaninkuorilla

Jätteestä saadaan myös liikennepolttoainetta. Uusimmat hankkeet ovat Kiertokapula Oy:n ja St1:n etanolihanke Hämeenlinnassa sekä Loimi-Hämeen Jätehuolto Oy:n ja Ecoport Turku Oy:n diesellaitos Forssassa. ST1 valmistaa muun muassa Kiertokapulan toimittamasta biojätteestä seuraavan sukupolven Bionolix-etanolilaitoksessa polttoainetta autoille. Ecoportin Forssan laitoksella valmistetaan yhdyskuntajätteestä ja jätemuovista synteettistä dieseliä ajoneuvokäyttöön. Laitoksen tuottama diesel käy sellaisenaan polttoaineeksi kaikkiin dieselmoottoreihin.

Ruotsi on Euroopan kärkimaa jäteperäisen biokaasun hyödyntämisessä liikennepolttoaineena.
- Suomessa on hyvin samankaltaiset olosuhteet, totesi kehittämisinsinööri Mattias Svensson Ruotsin kaasuteknisestä keskuksesta (Svenskt Gastekniskt Center Ab).
- Voitte opetella saman ja tulla meitä paremmiksi, hän jatkoi.

Suomessa jätepohjainen biokaasu hyödynnetään lämmön ja sähkön tuotannossa. Mädätyslaitoksessa käsitellään erilliskerättyä biojätettä ja lietteitä muun muassa Vaasassa ja Ilmajoella.

Jäte-energia-aihetta käsiteltiin 2.-3.12.2009 viidensillä jätehuollon energiapäivillä Espoon Hanasaaressa. Valtakunnalliset päivät järjesti Jätelaitosyhdistys ry (JLY). Päiville osallistui yli 100 alan ammattilaista koko maasta. Vieraspuhujat saapuivat Ruotsista ja Sveitsistä.

Energiahyödyntämisen lisäksi Suomessa on tilaa ja tarvetta kierrättämisen kehittämiselle. Materiaalia riittää sekä kierrättämiseen että poltettavaksi kaikille tekniikoille.
- Suomessa poltetaan jo nyt tavalla tai toisella kahdeksan miljoonaa tonnia jätettä, kertoi Suomen ympäristökeskuksen johtava asiantuntija Risto Saarinen. 
- Luku kuulostaa isolta. Mutta kun kaikki jätteeksi luokiteltava materiaali otetaan huomioon, Suomessa riittää varmasti jätettä kaikille päivillä mainituille tekniikoille ja hankkeille – joten, antaa palaa!”


Jäte-energian hyödyntäminen

Lisätietoa:
Koulutuspäällikkö Esko Meloni, 0500 505 714, esko.meloni@jly.fi
Tiedottaja Marko Laakkonen, (09) 2780 0772, 050 370 0116, marko.laakkonen@jly.fi