 |
|
|
|
Hyödyntäminen
Jätteen hyödyntämisen tarkoituksena on ottaa talteen ja käyttöön jätteen sisältämä aine tai energia.
Yhdyskuntajätteestä hyödynnettiin vuonna 2011 60 prosenttia.
Kierrätyksen eli jätteen materiaalihyödyntämisen osuus käsittelystä oli 35 prosenttia.
Yhdyskuntajätteistä hyödynnettiin energiana 25 % ja kaatopaikoille sijoitettiin 40 %.
Kierrätys
Kierrätyksellä tarkoitetaan jätemateriaalien käyttämistä uusioraaka-aineena tuotannossa
korvaamaan neitseellisiä raaka-aineita. Yhdyskuntajätteistä kierrätykseen ohjataan eniten paperia ja kartonkia,
biojätettä, lasia ja metallia. Jätteen biologisella laitoskäsittelyllä valmistetaan lannoitteita ja mullan jalostuksen raaka-aineita.
Materiaalihyödyntämistä edistetään syntypaikkalajittelua edelleen kehittämällä.
Lisäksi on perusteltua arvioida tarkemmin kaupassa ja teollisuudessa syntyvien hyvälaatuisten pakkausjätteiden materiaalihyödyntämisen
mahdollisuutta polton sijaan.
|
|
Energiahyödyntäminen
Kierrätyskelvottoman, lajitellun sekajätteen energiahyödyntäminen jätevoimaloissa vähentää merkittävästi jätehuollon ja energiatuotannon kasvihuonekaasupäästöjä.
Jätevoimala korvaa orgaanisen jätteen metaania tuottavaa kaatopaikkasijoitusta ja fossiilisien polttoaineiden käyttöä energiatuotannossa.
Energiahyödyntämisessä otetaan talteen ja käyttöön jätteen energiasisältö.
Polttokelpoinen yhdyskuntasekajäte on pääosin uusiutuvaa polttoainetta.
Sekajäte ohjataan yhdistettyihin sähkön ja lämmön tuotantolaitoksiin, jätevoimaloihin.
Nykytekniikalla jätevoimalaitosten ympäristöpäästöt ovat hyvin alhaiset.
Yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen Suomessa oli pitkään huomattavasti vähäisempää kuin useimmissa muissa Länsi-Euroopan maissa.
2000-luvun jälkipuoliskolta alkaen Suomeen on rakennettu useita jätevoimaloita.
Sähkön tuotannon ohella tuotettu lämpö hyödynnetään pääosin kaukolämpönä.
|
|
» Energiahyödyntämisen aihesivut
|
|
|
