På svenska     In English     Sanasto     Yhteystiedot     Palaute
	Etusivu     Yhdistys     Jätehuolto     Energiahyödyntäminen     Lainsäädäntö     Tutkimus     Tapahtumat     Jäsensivut
		Energiahyödyntäminen Jäte energiaksi Polttokelpoiset jätteet Parhaat tekniikat Tuhkat ja päästöt Tuhkien käsittely Ilmapäästöjen raja-arvot Energiahyödyntäminen Suomessa Energiahyödyntäminen Euroopassa Jätteenpolttoanimaatio		Tuhkien käsittely   Pohjatuhkien ja -kuonien käsittely   Jätteenpolton pohjatuhkista pyritään hyödyntämään niiden sisältämät metallit ja jalostamaan mineraaliaineksesta maarakennuskäyttöön soveltuvia tuotteita. Pohjatuhkien laatuun ja ominaisuuksiin voidaan vaikuttaa optimoimalla prosessiolosuhteita. Pohjatuhkien ja kuonien hyödynnettävyyttä voidaan tehostaa ja ominaisuuksia parantaa ikäännyttämiseen, pesuun sekä fysikaaliseen erotteluun perustuvilla teknologioilla. Lisäksi on olemassa erilaisia termiseen prosessointiin perustuvia tekniikoita.   Pohjatuhkan kierrätyslaitos (Sysav).   Lentotuhkien ja APC:n käsittely   Jätteenpolton savukaasujen puhdistuksessa syntyvät jätteet (esim. lentotuhka, APC-jätteet) luokitellaan yleensä vaaralliseksi jätteeksi. Pelkkä lentotuhka voidaan yleensä esikäsittelyn jälkeen sijoittaa vaarallisen jätteen kaatopaikalle tai tietyissä tapauksissa myös vaarallista jätettä vastaanottavalle tavanomaisen jätteen kaatopaikalle. Lentotuhkan osalta esimerkkejä kriittisistä liukoisista aineista ovat arseeni, elohopea, lyijy, kadmium, kromi ja sinkki. Suolapitoisten APC-jätteiden kaatopaikkakelpoisuus on puolestaan ongelmallinen, sillä jätteistä liukenevien suolojen määrä ylittää usein jopa vaarallisen jätteen kaatopaikkasijoitukselle asetetut kriteerit (jopa poikkeustapauksissa sovellettavat korotetut kriteerit). Tällä hetkellä tiedossa ei ole poikkeusmenettelyä APC-jätteiden kaatopaikkasijoitukselle.   Lentotuhkien ja erityisesti savukaasunpuhdistusjätteiden käsittelyn osalta potentiaalisina teknologioina nähdään pesutekniikka, kustannuksiltaan melko edulliset stabilointitekniikat ja termiseen käsittelyyn perustuvat tekniikat sekä em. tekniikoiden yhdistelmät, joilla voidaan pienentää tuhkista aiheutuvia päästöjä kaatopaikalla ja käsitellä siten, että niiden sijoittaminen tavanomaisen jätteen kaatopaikalle olisi mahdollista.   Kaatopaikkasijoituksen liukoisuuskelpoisuuskriteerit (mg/kg L/S-suhteessa 10)     Pysyvän jätteen kp Tav. jätteen kp, jossa myös vaar.jäte Vaarallisen jätteen kp Arseeni, As 0,5 2 25 Barium, Ba 20 100 300 Kadmium, Cd 0,04 1 5 Kromi, Cr (kok.) 0,5 10 70 Kupari, Cu 2 50 100 Elohopea, Hg 0,01 0,2 2 Molybdeeni, Mo 0,5 10 30 Nikkeli, Ni 0,4 10 40 Lyijy, Pb 0,5 10 50 Antimoni, Sb 0,06 0,7 5 Seleeni, Se 0,1 0,5 7 Sinkki, Zn 4 50 200 Kloridi, Cl- 800 15000 25000 Fluoridi, F- 10 150 500 Sulfaatti, SO42- 1000 20000 50000 Fenoli-indeksi 1     Liuennut orgaaninen hiili, DOC 500 800 1000 Liuenneiden aineiden kokonaispitoisuus, TDS 4000 60000 100000   Muut kelpoisuuskriteerit     Yksikkö Pysyvän jätteen kp Tav. jätteen kp, jossa myös vaar.jäte Vaarallisen jätteen kp BTEX-yhdisteet mg/kg 6     PCB-yhdisteet mg/kg 1     Mineraaliöljy mg/kg 500     PAH-yhdisteet mg/kg 40     vesiuutteen pH     >6   Hehkutushäviö 550oC %     10 TOC % 3 5 6 Neutralointikapasiteetti     Mitattava ja arvioitava Mitattava ja arvioitava
	JLY - Jätelaitosyhdistys ry