- Yhdyskuntajätteiden poltto alkoi Euroopan suurissa kaupungeissa 1800-luvun lopulla. Taustalla oli selvä tarve parantaa kaupunkien hygieniaa.
- Euroopan ensimmäinen jätteenpolttolaitos otettiin käyttöön Nottinghamissa Englannissa vuonna 1874.
- Alkuvaiheissa jätteenpolton savukaasujen haittavaikutuksia ei tunnettu, eikä niistä myöskään oltu huolissaan.
- 1970-luvulla tapahtuneen öljyn hinnan nousun myötä jätteiden energiasisällön hyödyntäminen muuttui kiinnostavaksi. Erityisesti Ruotsissa alettiin rakentaa kaukolämpöverkkoon kytkettyjä jätteenpolttolaitoksia ja Saksan suurissa polttolaitoksissa ryhdyttiin tuottamaan sähköä.
- 1980-luvulle tultaessa tutkimustuloksia jätteenpolton savukaasujen raskasmetalli- ja dioksiinipitoisuuksista. Asiaan reagoitiin voimakkaasti ja useimmissa Euroopan maissa asetettiin jätteenpoltolle uudet, aikaisempaa huomattavasti tiukemmat päästörajat.
- Suomessa suljettiin vanhoja polttolaitoksia ja uusien rakentaminen pysähtyi kokonaan.
- 1980-luvun puolivälistä alkaen jätteenpolton ja savukaasujen puhdistuksen tekniikka kehittyi erittäin nopeasti ja polttolaitosten päästöt vähenivät voimakkaasti.
- Monien haitta-aineiden päästöt ovat tuon ajan jälkeen loppuneet käytännössä kokonaan tai pienentyneet poltto- ja puhdistusprosessien kehittymisen myötä minimaaliseen osaan aikaisemmasta.
- Vuonna 2000 vaatimukset ja päästöraja-arvot yhdenmukaistettiin koko EU-alueella jätteenpolttodirektiivillä.
- Vuoden 2005 lopulla päättyi jätteenpolttodirektiivin kansallinen käyttöönottovaihe. Direktiivi kiristi EU-maiden jätteenpolttomääräykset uudelle, maailmanluokassa hyvin tiukalle tasolle.
- Vuonna 2006 Suomessa alettiin rakentaa ensimmäisiä uuden sukupolven jätevoimalaitoksia (Kotkaan ja Riihimäelle).
- 2010-luvulla jätevoimaloita rakennetaan mm. Mustasaareen, Ouluun, Lahteen, Vantaalle, Tampereelle ja Leppävirralle.
|
|
Kyläsaaren jätteenpolttolaitoksen piippu (Albumit auki)
Nykyaikaista savukaasunpuhdistuslaitteistoa (Sysav).
|