På svenska     In English     Sanasto     Yhteystiedot     Palaute  
  Etusivu     Yhdistys     Jätehuolto     Energiahyödyntäminen     Lainsäädäntö     Tutkimus     Tapahtumat     Jäsensivut  
Jäte energiaksi
 
Yhdyskuntajätehuollon yksi keskeinen tavoite on ilmastonmuutosta kiihdyttävän jätteen sijoittamisen väheneminen kaatopaikoilla. Keinoja ovat kierrätyksen ja energiahyödyntämisen lisääminen. Tehokkaimmin vähentämiseen päästään energiahyödyntämiseen panostamalla.
 
Asumisessa syntyvästä kierrätyskelvottomasta yhdyskuntajätteestä, lajitellusta jäännösjätteestä yli 60 prosenttia muodostuu uusiutuvista materiaaleista ja voidaan luokitella uusiutuvaksi polttoaineeksi. Käyttämällä jätettä energianlähteenä korvataan pääasiassa fossiilisia polttoaineita, kuten kivihiiltä. Aikaisemmin jäännösjäte on viety pääosin kaatopaikoille.
 

Yhdyskuntajätteen energiahyödyntämisen lisääminen kääntää jätevirtoja kaatopaikoilta voimaloihin.
 
Suomen jätteenpolttolaitokset voidaan jakaa kolmeen kategoriaan: jäännösjätettä käyttävät voimalaitokset, jätepolttoaineita käyttävät voimalaitokset ja rinnakkaispolttolaitokset. Laitosten rakentamiselle on eri perusteet, ja ne on suunniteltu eri jätevirroille. Kun voimalaitoksen pääpolttoaineena on jäte, käytetään yleisesti termiä jätevoimala.
 
Pääpolttoaineenaan kierrätyskelvotonta yhdyskuntajätettä polttavien jätevoimaloiden varmimmaksi tekniseksi ratkaisuksi on osoittautunut arinapoltto. Arinatekniikalla voidaan hyödyntää syntypaikkalajiteltua kierrätyskelvotonta jäännösjätettä. Voimala soveltuu myös muiden polttoaineiden kuten puun ja turpeen käyttöön.
 
Jätepolttoaineille soveltuvia polttotekniikoita ovat muun muassa leijupetipoltto ja kaasutus. Lähinnä teollisuuden ja kaupan jätteistä valmistettua jätepolttoainetta voidaan käyttää joko pääpolttoaineena tai rinnakkaispoltossa muiden polttoaineiden joukossa.
 
Yhdyskuntajätteen energiahyödyntäminen jätevoimaloissa perustuu yhdistettyyn sähkön ja lämmön tuotantoon. Tuotettu lämpö hyödynnetään pääasiassa kaupunkien kaukolämpöverkoissa ja höyrynä teollisuudessa. Yhdyskuntajätehuollon tarpeita vastaava energiahyödyntämisen kapasiteetti saavutetaan Suomessa noin 10 jätevoimalaitoksella. Tämä kapasiteetti on täysimittaisesti käytössä vuosina 2016-2017.
 
Jätteenpolton päästöt ovat nykytekniikalla erittäin vähäiset. Jätteenpolttodirektiivi edellyttää savukaasujen puhdistukselle tehokasta päästöjen hallintaa. Jätteenpolton päästöt on rajoitettu murto-osaan tavanomaisten hiilivoimaloiden päästöistä.
 
Oikea jäte oikeaan hyödyntämiseen
 
Tehokkaalla syntypaikkalajittelulla saadaan ohjattua kierrätysmateriaalit ja biologiseen käsittelyyn soveltuvat jätteet kierrätykseen. Jäljellä jäävän kotitalouksien jäännösjätteen kierrättäminen on teknisesti vaikeaa, eikä muodostu ympäristö- ja kustannusvaikutuksiltaan järkeväksi. Kierrätystä edistetään syntypaikkalajittelua edelleen kehittämällä sekä hyödyntämällä tarkemmin kaupassa ja teollisuudessa syntyvien hyvälaatuisten pakkausjätteiden kierrätysmahdollisuus jätepolttoaineen valmistuksen sijaan.
 
Jätteiden energiahyödyntäminen täydentää eurooppalaisen jätehuoltokäytännön mukaisesti kierrätyksellä saavutettua hyödyntämisen tasoa. Niissä Euroopan maissa, joissa yhdyskuntajätteiden energiahyödyntämisen aste on korkea, myös kierrätyksen taso on korkealla.
 
Energiahyödyntäminen osana modernia yhdyskuntajätehuoltoa (Eco-cycle, Sysav).
 
» Lämpöä ja sähköä
» Tausta ja historia