Jätelakiuudistus on lisäämässä kuntalaisten maksuja ja heikentämässä pienyrittäjien asemaa, jos se toteutuu nyt valmisteltavana olevassa muodossa. Uudistusta käsittelevä työryhmä kokoontuu tänään 28.2. viimeistä kertaa. Periaatteemme ”suomalaiset ansaitsevat parasta, jokaisessa kunnassa” ei ole toteutumassa, pelkää Jätelaitosyhdistys JLY.

– Hyötymässä ovat voittojaan maksimoivat suuret yksityiset jätehuoltoyritykset, häviäjinä ovat tavalliset kuntalaiset ja pienyrittäjät. Kohtuuhintaisen jätehuollon perusteet vaarantuvat. Kuntalaisten jätemaksut uhkaavat nousta jopa 30 prosentilla. Samalla vaarantuu koko kiertotalouden kehitys Suomessa, toteaa Jätelaitosyhdistyksen toimitusjohtaja Riku Eksymä.

Uudet ”carunat”?

– Tässä puhutaan vähintään kymmenien miljoonien eurojen tulonsiirrosta suurille yksityisille jäteyhtiöille. Kysymys on silti vielä paljon laajempi, koska viimeisen 10 vuoden aikana kuntalaisten rahoja on investoitu jätehuoltoinfrastruktuuriin miljardi euroa. Nämä yhteiset investoinnit ovat hallituksen suunnitelmien johdosta tätä menoa siirtymässä niin kotimaisten kuin ulkomaistenkin suuryritysten haltuun. Onko hallitus tekemässä tässä uudet ”carunat”, kysyy Eksymä.

Tarkkaa euromääräistä arviota tulonsiirrosta on Eksymän mukaan vaikea antaa, koska hallitus ei ole tehnyt kunnollista vaikutusarviointia. Yksittäiset osa-arviot eivät anna kuvaa seurauksista koko yhteiskunnalle, sillä jätealan tehtävät ovat laajat; ympäristönsuojelu, terveyden turvaaminen ja luonnonvarojen säästäminen. Jätehuolto on nimenomaan välttämättömyyspalvelu.

– Siksi jätehuolto nojautuu julkiseen vastuuseen. Emme silti hae vastakkainasettelua yritysten ja elinkeinoelämän kanssa. Päinvastoin, olen huolissani jätealan pienyritysten tulevaisuudesta, kun suuryritysten asema näyttää korostuvan epäterveellä tavalla, Eksymä toteaa.

Erityisesti haja-asutusalueet kärsimässä

Uudistus heikentäisi pienyritysten asemaa, kun niille tarjolla olevat vaihtoehdot vähenisivät. Samalla palvelut ja kierrätysmahdollisuudet erityisesti haja-asutusalueilla heikkenisivät. JLY haluaisi edistää kiertotaloutta kaikille ja koko Suomessa.

– Miksi suuryritys antaisi sen kanssa kilpailevalle pienyritykselle vastaavan reilun kilpailumahdollisuuden kuin kunnan omistama jätelaitos, jonka markkinaehtoinen toiminta on jo valmiiksi tiukasti rajattu? Kiinnostavatko hankalat haja-asutusalueet suuryrityksiä? Eksymä kysyy.

Taustalla on Suomen hallituksen kesällä 2016 tekemä päätös poiketa radikaalisti EU:n linjasta: EU-direktiivi sallisi kunnallisten jätelaitosten toimia markkinoilla 20 prosenttiin asti, mutta hallitus rajasi toimintavapauden jopa alle 5 prosenttiin ilman kokonaisvaltaista vaikutusarviointia. Asia voidaan vielä korjata jätehuollon osalta eduskunnan edellyttämällä tavalla.

– Valmistelu ympäristöministeriössä on laadukasta. Jos poliittinen ohjaus kääntyy kansalaisia ja pienyrittäjiä paremmin huomioivaan suuntaan, niin lopputulos voi olla vielä hyvä, Eksymä uskoo.

Lisätiedot:
Riku Eksymä, Toimitusjohtaja, JLY Jätelaitosyhdistys ry
040 838 6643, riku.eksyma@jly.fi


Kunnissa on investoitu viime vuosina yli miljardi laadukkaaseen jätehuollon infrastruktuuriin. Kuvassa kiertotaloutta toteuttava LATE-lajittelulaitos Lahdessa. Kuva: Päijät-Hämeen Jätehuolto Oy.