Resurssitehokkuudesta ja erityisesti kiertotaloudesta on viime aikoina kansallisesti ja kansainvälisesti tullut keskeinen keino taloudellisen kasvun luomisessa. Yhteiskunnallisessa keskustelussa on jätehuoltoa tarkasteltu uudessa valossa. ISWA (Task Force on Resource Management) on selvittänyt jätealan tämän hetken trendejä ja mahdollisuuksia vastata muuttuneeseen tilanteeseen.  Työn tulokset on julkaistu sarjana raportteja, jotka antavan ajantasaista tietoa jätehuollosta. 

Kiertotalouden käsitettä on kansallisesti ja kansainvälisesti yritetty havainnollistaa useammalla eri tavalla. Oheisessa ISWA:n raportista lainatussa kuvassa esitetään pitkälle kehittynyt ymmärrys jätteiden energiahyödyntämisen keskeisestä roolista kiertotaloudessa. ”As WtE replaces fossil fuels and other materials are recovered it serves the same high level purpose as many recycling activities. It should therefore be regarded as an integrated part of the circular economy”, Circular Economy: Energy and Fuels -raportissa todetaan.


Kuva 1. Materiaalien ja energian virrat kiertotaloudessa. Lähde: ISWA Task Force on Resource Management Circular Economy: Energy and Fuels

Jätteiden energiahyödyntäminen ja kierrätys täydentävät toisiaan. Esimerkiksi mädätyslaitoksessa orgaaninen aines muunnetaan biokaasuksi ja jäännös jalostetaan lannoitteiksi ja maanparannusaineiksi. Jätevoimalassa puolestaan käsitellään kierrätysprosessien jäännöksiä, epäpuhtaita jätteitä ja jätteitä, jotka eivät kelpaa kierrätysprosesseihin. Jätevoimalan pohjatuhkasta voidaan ottaa talteen metallit, esimerkiksi muuten kierrätyskelvottomista monimateriaalituotteista, ja joka voidaan itsessään jalostaa maarakennustuotteiksi. 

Energiahyödyntäminen ja kierrätys voivat palvelevat yhdessä arvokasta päämäärää, luonnon raaka-aineiden säästämistä. Esimerkiksi muovin kierrätyksen yksi tavoite on fossiilisen öljyn tai maakaasun käytön ehkäiseminen korvattaessa perinteistä muovintuotantoa. Vastaavalla tavalla öljy, maakaasu tai jokin muun fossiilisen primaarienergianlähteen käyttö vähenee hyödynnettäessä muovijätteitä yhdistetyssä sähkön- ja lämmöntuotannossa. Se mikä hyödyntämistapa on milloinkin edukkainta, riippuu lopputuotteiden kysynnästä markkinoilla, tuotannon tehokkuudesta ja paikallisista olosuhteista. 

Suomi on jätteiden energiahyödyntämisen eturintamassa
Tällä hetkellä OECD-maissa käytetystä energiasta 60 % tuotetaan fossiilisilla polttoaineilla. Jätteiden energiahyödyntämisellä tuotetun energian osuus on noin 1,7 %. ISWA toteaa, että tämän osuus voi jopa yli kolminkertaistua.   

Raportin perusteella voidaan todeta, että Suomi on jätteiden energiahyödyntämisen eturintamassa. Jätevoimalaverkosto on valmistumassa yhdyskuntajätehuollon tarpeisiin, biojätteestä tuotetaan entistä enemmän biokaasua ja kaatopaikkakaasun talteenotto on jo pitkään ollut normaalikäytäntö yhdyskuntajätteen kaatopaikoilla. Suomessa ja pohjoismaissa kuntien jätelaitokset ovat onnistuneet rakentamaan jätevoimaloista yhdistettyjä sähkön- ja lämmön tuotantolaitoksia. Tämä on ainutlaatuista koko Euroopan tasolla. 


Kuva 2. Jätteiden energiahyödyntämisen nykytila ja arvio potentiaalista OCED-maissa. Lähde: ISWA Task Force on Resource Management Circular Economy: Energy and Fuels

Lue kattava raportti jätteiden energiahyödyntämisestä kokonaisuudessaan

Muut työryhmän Circular Economy –raportit: 
- Trends and Emerging Ideas
- Cycles loops and Cascades
- Closing the Loops
- Carbon, Nutrients and Soil

Lisätietoja kehityspäällikkö Timo Hämäläinen, Jätelaitosyhdistys ry – JLY