Monissa Euroopan maissa saavutettu korkealuokkainen jätehuolto ja kierrätys saattavat pian olla mahdollisia myös meille suomalaisille. Yhdyskuntajätettä sijoitetaan 2016 alkaen hyvin vähän kaatopaikoille. Tavoitteiden mukaan puolet jätteestä tulee kierrättää ja lopuista suurin osa hyödynnetään sähkön ja lämmön tuotannossa. Jätelaitospäivät -seminaari kokoaa 170 jätealan ammattilaista pohtimaan tavoitteiden täyttämistä. Seminaarin järjestäjä Jätelaitosyhdistys uskoo, että tavoitteisiin voidaan päästä. Se vaatii kuitenkin oikeita päätöksiä ja ratkaisuja nyt.

Osa päätöksistä liittyy jätelain ja asetuksien täytäntöönpanoon. Merkittävä ohjaava tekijä on uusi kaatopaikka-asetus, joka rajoittaa vuodesta 2016 alkaen biohajoavan ja muun orgaanisen yhdyskuntajätteen sijoittamista kaatopaikalla ja hyödyntämistä maantäytössä.

Biojätteen ja kierrätyskelvottoman jätteen osalta infra on valmiina määräaikaan mennessä. Kuntien jätelaitokset ja -yhtiöt ovat investoineet biologiseen käsittelyyn sekä varanneet riittävästi hyödyntämiskapasiteettia kierrätyskelvottomalle sekajätteelle jätevoimaloissa.

JLY:n asiantuntija-arvion mukaan tavoitteeseen ei päästä, jos kierrätysmateriaalien polttamista jatketaan ns. REF:nä tai muina jätepolttoaineina yhtä paljon kuin tällä hetkellä. ”Erityisesti elinkeinoelämän tasalaatuisissa materiaaleissa on kierrätyspotentiaalia”, toteaa JLY:n vs. toimitusjohtaja Esa Nummela.

Jätelaitospäivien teemat käsittelevät myös jätelautakuntien kuljetuspäätöksiä ja pakkausjätteen tuottajavastuuta. Jätehuollon järjestämisen ja suunnittelun haasteena on useilla alueilla keräys ja kuljetus. Noin puolet Suomen kunnista on edelleen irrottautunut jätteen kuljetuksien järjestämisvastuustaan ja jättänyt kuljetukset asukkaiden hoidettavaksi. Kokonaisuuden hallinta ja materiaalivirtojen ohjaaminen hyötykäyttöön ja kierrätykseen on tällaisissa tapauksissa eli ns. kiinteistön haltijan järjestämässä kuljetuksessa vaikeaa.

Tuottajayhteisöt ja jätelaitokset ovat tehneet tiivistä yhteistyötä erikseen kerättävien jätteiden osalta. Täysi tuottajavastuu pakkausjätteistä tarkoittaa, että vuoden 2014 toukokuusta alkaen tuottajat (pakkaajat) vastaavat pakkausten kierrätykseen keräämisen järjestämisestä ja kustannuksista. Aiemmin pakkausjätteen keräys on hoidettu pääosin kuntien jätelaitosten toimesta. Yhteistyöllä pyritään löytämään palvelutason, ympäristön ja kustannusten kannalta parhaat ratkaisut. Haasteellista tulee olemaan muovin kierrätyskanavien löytyminen.

”Valtakunnallinen tavoite voidaan saavuttaa lain edellytykset täyttävällä kuljetuksella ja tehokkaalla erilliskeräyksellä korkealuokkaiseen kierrätykseen”, Nummela kiteyttää.

Valtakunnalliset jätelaitospäivät järjestetään Yhdyskuntatekniikka 2013 -näyttelyn yhteydessä 15.-16.5.2013 Jyväskylässä.

Lisätiedot:
vs. toimitusjohtaja Esa Nummela, 040 570 0965, esa.nummela@jly.fi